Toiminta venäläissorron aikana

Vuosisadan vaihteessa Oulun Suomalaisen klubin toiminta oli virkeää. Klubi oli hankkinut omat toimitilat Kirkkokadulla sijainneesta Kerttulan talosta. Sortovalta oli pahimmillaan vuosisadan taitteessa. Sananvapautta kahlehdittin mielivaltaisella sensuurilaitoksella ja sanomalehtien lakkauttamisilla. Kokoontumisvapaus rajoittui vain korkeiden viranomaisten hyväksymien sääntöjen mukaisesti toimiviin järjestöihin. Oulua koski läheisesti suomalaisen kansallisen sotaväen lakkauttaminen ja venäläisen sotaväen tulo Oulun tyhjentyneisiin kasarmeihin. Kansallisen sotaväen lakkauttaminen johti kutsuntalakkoihin. Näitä lakkoja olivat järjestämässä mm. Oulun Suomalaisessa klubissa toimineet Väinö Kokko ja Antti Jauho.

Sortoaikana klubitoiminta oli suljettua. Klubi oli jo päässyt omaan puistokulmataloonsa, jossa olo tuntui salaisen valtiollisen toiminnan aikana aiempaa turvallisemmalta. Suomessa ei tyydytty vain passiiviseen vastarintaan, vaan ryhdyttiin valmistelemaan myös aseellista toimintaa. Aseiden hankinta sai suuret mittasuhteet, koska samalla oli kysymys vallankumouksen nostattamisesta Venäjällä. Oulun Suomalainen klubi oli yksi salaisen aktiivisen toiminnan tyyssijoista. Oulussa oltiinkin varsin hyvin varustautuneita, kun oli saatu 400 ”graftonia” ja 325 revolveria.

Välittömästi suurlakon jälkeen kutsuttiin keisarillisella manifestilla 5.11. 1905 säätyvaltiopäivät koolle. Suomalainen klubi oli taas voimakkaasti valtiollisessa toiminnassa mukana. Vankat perustuslailliset pormestari Arthur Castren ja lehtori Mauno Rosendal olivat ilman muuta selvät ehdokkaat. Kolmanneksi asetettiin toimittaja Yrjö Mäkelin, joka oli tuolloin jo keskeinen sosialistien edustaja ja nämä kolme miestä edustivat sitten Oulun porvarissäätyä viimeisillä säätyvaltiopäivillä. Myöhemmin tapahtuneesta eduskuntauudistuksesta huolimatta venäläisten sortovalta maassa jatkui. Se esti eduskunnan säätämien kansanvaltaisten kunnallislakien voimaan saattamisen ja kahlitsi edelleen kokoontumis- ja sananvapautta.

Suomalaisen klubin nuorsuomalaisuudesta johtunut ”politisoituminen” aiheutti Oulussa myös vastavaikutuksen, Kauppaklubin, johon liittyi huomattava määrä Suomalaisen Klubin jäseniä.